Ainutlaatuinen ja herkkä Itämeri
Itämeri on nuorin planeettamme meristä. Se muotoutui noin 10 000–15 000 vuotta sitten, viimeisimmän jääkauden jälkeen.
Itämeri on valtameriin verrattuna matala, ja sillä on hyvin vähän yhteyttä muihin meriin. Sen vesi on murtovettä, eli makeampaa kuin valtamerten vesi mutta suolaisempaa kuin järvivesi. Itämeren eliöt ovat sopeutuneet elämään näissä erikoisissa oloissa.
Itämeren suureen valuma-alueeseen kuuluu 14 valtiota ja yli 85 miljoonaa ihmistä. Valuma-alueella virtaava vesi päätyy lopulta mereen. Siksi siellä tehtävät toimenpiteet, kuten maanviljely ja asutus, vaikuttavat Itämeren tilaan.
Kolme neljäsosaa merestämme on vielä elossa
Vuosisatojen aikana Itämereen on valunut liikaa ravinteita, jotka ovat saaneet meren rehevöitymään. Siksi meressämme on laajoja hapettomia, elottomia alueita. Ilmastonmuutos vaikuttaa Itämereen mm. meriveden lämpenemisen ja sateiden lisääntymisen kautta ja pahentaa ongelmia entisestään.
Kolme neljäsosaa Itämerestä on kuitenkin vielä voimissaan. Parhaimmillaan meremme pinnan alla vilisee eläin- ja kasvilajeja, väriä, elämää – toivoa.
Monimuotoinen lajisto sietää paremmin muuttuvia olosuhteita
Suuri osa Itämeren lajirikkaimmista alueista sijaitsee matalissa rantavesissä, kuten mökkirannoissa. Näiden alueiden suojelu on tärkeää, jotta ainutlaatuinen lajisto säilyy ja pääsee leviämään uudelleen.
Erityisen tärkeää on suojella nk. avainlajeja, kuten rakkohaurua ja meriajokasta. Avainlajit mahdollistavat monen muun lajin elämän tarjoamalla esimerkiksi kasvualustan, suojapaikkoja ja ravintoa. Jos avainlaji katoaa, se vie mennessään monta muutakin siitä riippuvaista lajia.
Teemme töitä, jotta Itämeri tervehtyisi
Baltic Sea Action Group edistää uudistavaa maataloutta, joka vähentää ravinnevalumia, hillitsee ilmastonmuutosta ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Vähennämme meriliikenteen ravinnepäästöjä ja suojelemme arvokkaita vedenalaisia luontokohteita.
Tule mukaan!
Auta Itämerta ostamalla lippu Itämereen, kun uit, veneilet tai kalastat.